Maailma on muuttunut monta kertaa aikanamme. Kuulen Katri Helenan "Puhelinlangat laulaa" muutaman kerran jo kehdossa. Vanhassa lapsuudenkuvassa (mustavalkoinen) muutamaa vuotta myöhemmin on jo uuden ajan tikkitakki. Miksei, sillä miehet menevät Kuun kamaralle ja muovi valtaa alaa. Ensimmäiset sukset ovat joka tapauksessa puuta (Karhu, Peltonen tai Järvinen), ja niissä on metallisiteet, jotka kiristetään painamalla monon leveän anturan päälle. Mäystimiä ei tarvitse enää käyttää. Koulussa hiihdetään kuntokorttiin kilometrejä.
Isosiskot kulkevat ponchossa ja kuuntelevat Beatlesia tai Joan Baezia.
Pankeilla on kultapossukerhoja ja maapallokerhoja. Saan maapallon. Tilinumeron muistaa vielä ulkoa, samoin puhelinnumerot. Telkkarissa on kaksi kanavaa sikäli, kuin on kakkosantenni. Tai televisio. Mainos-TV on ostanut Yleltä ohjelma-aikaa. Ruutuun lentää pöllö oksalle ja iskee silmää. Mahtavia elokuvia tulee, kuten Kummisetä ja Sergio Leonen spaghettiwesternit. Texas Instruments myy jättimäisiä "taskulaskimia". Matikka helpottuu. Koulussa on oranssit tai kirkkaankeltaiset lautaset ja liian usein kesäkeittoa. Kanaviillokki on hyvää. Päivänavaukset ovat useimmiten uskonnollisia tai viittaavat edistyksellisesti Tansaniaan tai muille nälkäalueille. Sammy Babitsin kuolee kolarissa ja Vietnamin sota päättyy. Ope antaa vapaata joko silloin, kun Helena Takalo voittaa tai viimeistään miesten viestin jälkeen. Viren juoksee kesällä, ja silloin onkin vapaata. Vesillä yleisin perämoottori on Tohatsu tai Johnson tai Evinrude, mutta meillä on pätkyttävä British Seagull. Sukset ovat lasikuitua Falunin kisojen jälkeen.
Vielä on taloja, joissa juokseva vesi juostaan kaivolta tai ohivirtaavasta joesta. Huoneissa lämpenevät kakluunit. Ikkunoiden väleihin laitetaan tulitikkurasioita imemään kosteutta.
Lapualla räjähtää patruunatehdas ja Virroilla palaa vanhainkoti. Espanjassa, Italiassa ja Saksassa on kotikutoisia terroristeja. Väitetään Neuvostoliiton tukevan niitä. Mainos-TV:ssa on Cannon ja Rikas, rakas, köyhä, varas. Falconetti on vaarallinen mies! Sen näkee vain naapurissa, jos ei ole kakkosantennia ja jos saa olla niin myöhään ulkona. Tuskin saan. Kahden kerroksen väkeä ja Niilin lähteillä katsotaan.
Bay City Rollers -fanit ovat huvittavia. Hurriganes saa pikkutytöt sekaisin, vaikka kukaan ei tiedä, mitä "Get on" tarkoittaa. Elvis kuolee, ilmeisesti Johnny Rottenia kuunneltuaan. Tai Abbaa. Tai Pink Floydia.
Murrosiän tullessa pitää valita joko punkkarirokkimeininki Pelle Miljoonan, Eppu Normaalin ja Maukan följyssä tai oltava diinari. No, onhan sitä modseja ja muita. Suurin osa meistä pysyy ihan tavallisina hämyinä, on farkut ja pipo. Kahviloissa saa polttaa. Flipperiin menee markkoja, mutta vielä on viidenkymmenen pennin pajatsoja.
Sähkökirjoituskoneet yleistyvät, ja niihin saa korjausnauhaa. Jippii! Laitan Puolan Solidaarisuus-liikkeen logon seinälle. Stuidut kirjottavat kaksi otsikkoainetta ja opiskelevat joko lyhyen tai pitkän matikan. Kauppaopistossa on laulun mukaan parhaat naiset. Reagan tulee presidentiksi, koska Mondale on liian fiksu vielä siihen aikaan. Kekkonen tulee samalla kykenemättömäksi, ja meille tulee Manu.
Diskomusa alkaa vallata eetterit. Nyt tanssitaan Duran Duranin, Human Leaguen, Michael Jacksonin tai Princen tahdissa. Vielä joku jaksaa AC/DC:ta ja Iron Maidenia ja varmaan käyttää piriäkin. Jossakin soi Billy Idol, Depeche Mode, Eurythmics, ja The Sugarcubes. Diskoissa ja yökerhoissa levylautasilla pyörivät Bad Boys Blue, Bananarama, Madonna, Modern Talking ja Pet Shop Boys. Van Halen, Def Leppard, Guns N' Roses, Mötley Crüe, Pantera, Twisted Sister, W.A.S.P. ja Whitesnake, Napalm Death, Anthrax, Exodus, Kreator, Megadeth, Metallica, Sepultura, Slayer ja Testament. Ja Bon Jovi, Toto, Europe, Dire Straits ja U2.
Tässä välissä pojat käyvät armeijan eivätkä keskeytä. He ryömivät ja konttaavat, elleivät pääse venäläisen kaluston (Zil, BMP-1, BTR-60, Gaz, T-55. Mig-21 jne.) kyytiin. Sivarien vakaumus testataan kuulusteluissa. Kukaan ei syö masennuslääkkeitä ellei ole umpihullu. Pieni vitutus kestetään kyllä, kun ei liikoja vaadita.
Meidän oma Andymme, Hulkon Antti Pelkosenniemeltä vai mistä se tuli, sanoo menevänsä eläkkeellä myymään persettä Amsterdamiin. Tytöillä Helsingissä on solariumrusketus ja otsapanta. Pojat haluaisivat olla Schwartzeneggereita. Adidas on urheilijoiden mielestä paras lenkkari mutta tytöt uskovat Reebokiin, kun se on in. Lacoste, Hugo Boss ja Levi´s alkavat käydä lompakolla. Sinkkubaareja kaivataan. Työelämä alkaa juppiajan kynnyksellä. Talous kuumenee, mutta nuori jää heti junasta - mistä saisi edes kohtuuhintaisen vuokrakämpän?
Henkilökohtainen PC tekee lisää kiirettä ja lisää paperisaastetta. Kaikesta tekstistä tehdään tuloste, ja tekstiä tuotetaan enemmän. Metsää kaatuu.
SKOPin johtaja Ali-Melkkilä ampuu itsensä, kukaan ei kuuntele hänen tuntojaan, Wegelius toimii vielä vuoden kuin peluri, joka luulee uudella satsauksella voittavansa rahat takaisin. Lopulta asioita ei voi peitellä. Jo halpenee asunto, mutta on lama. Neuvostoliitto hajoaa. Saksat yhdistyvät. Persianlahdella soditaan samalla, kun ensimmäiset meistä tekevät jo konkursseja tai saavat kenkää. Estonia uppoaa. Suomi lähestyy EU:ta. South Park ja Simpsonit kertovat jostakin. Yhdysvalloissa kehitetään "onnellisuuspilleri" Prozac, jota aletaan myydä Suomessa nimellä Seronil. Niitä kehitetään lisää.
Kännykät yleistyvät. Ensimmäiseni on isompi kuin walkietalkie, mutta ne pienenevät. Operaattori mainostaa, että pitää olla kaiken aikaa kaikkien kanssa nyt ja aina. Useimmat menevät retkuun, ja alkavat nakertaa hermojaan olemalla entistä vähemmän vain itsensä kanssa. Moni tekee puhelinyhtiön osuustodistuksella ison tilin. Minäkin.
Työpaikoilla puhutaan konsulttikieltä. Tehdään nelikenttäanalyysia ja mietitään missioita ja visioita. Yhä useampi alkaa olla sitä mieltä, että koko touhu on oikeasti pelkkää hevonpaskaa.
Meillä on ollut KELA:n äitiyspakkauksissa samanlaisia potkupukuja lapsille. Ensimmäisistä lapsistamme alkaa tuosta puvusta päästyä tulla hiphoppareita, ja Suomi onkin ainoa maa, jossa valkoinen lapsi matkii mustaa kulttuuria.
World Wide Web kehitetään Cernissä, ja se alkaa huolehtia lasten kasvatuksesta television sijaan. Kun lapset ovat toisella kymmenellä, he eristyvät omaan huoneeseensa mutta pääsemme helpolla, koska meille markkinoidaan ajatusta siitä, että aikuisten oikeudet ovat tärkeitä ja nyt pitää toteuttaa itseään. Emme huomaa mitään vaikka kävelisimme putkipommien yli. Ben Furmanista tulee suosittu, koska hän vapauttaa vanhemmat syyllisyydestä. Samalla pitkistä terapioista luovutaan eikä lasten ja nuorten psykiatriaa tarvitse kehittää. Huostaanopettujen määrä räjähtää. Yli 20% lapsista on vakavassa syrjäytymisvaarassa mutta kunnallisiin kouluihin kohdistetuissa Pisa-tutkimuksissa mitataan eduksemme keskinkertaisuudessa onnistumista.
Diana kuolee.
Perhe menettää asemansa yhteiskunnallisena yksikkönä. Parissasadassa tuhannessa perheessä on vain äiti, jonka pitäisi jaksaa kaikki. Pojat eivät enää kestä armeijaa, perusturvallisuus puuttuu. Alkoholinkulutus on tähtitieteellistä. Kukaan ei enää hiihdä, ainakaan puhtaasti. Alamme vaatia yhteiskunnalta suorituksia, mitä lapsiimme tulee. Tarhasta eteenpäin pitäisi tapahtua jonkinlaisia käytös- ja oppimistuloksia kotoisan nettipedagogian vastapainoksi. Keskiluokan vanhemmat menevät Facebookiin ja otattavat itsestään kuvia sivulta ja edestä. Heidän lapsensa ovat kaikkein yksinäisimpiä.
Nousukautena saamme uuden sodan Irakiin, mutta sosiaalivaltio on riisuttu eikä se enää palaa. Kvartaalikapitalismi ja kilpailukyky ei salli satsauksia. Silti sosiaali- ja terveysmenot räjähtävät kuntien hallinnasta. Väki vanhenee ja sairastaa. Verotuotto ei riitä. Keski-ikämme hyvässä alussa saamme uuden taantuman. Esikoisemme tulee ylioppilaaksi tai menee yläasteelle. Yritämme ottaa opiksi tästä kaikesta. Olemme osaksi ylipainoisia, kaljaholisoituneita ja ylikuormitettuja. Työelämä on huonontunut hirveästi. Monet kulkevat eteenpäin lääkkeiden avulla kuin huumatut hirvet. Pessimismiämme lisää maapallon väsymys, ilmastonmuutos - ja me olemme suurin kuluttajasukupolvi.
Porvarit haluavat kauppojen olevan auki sunnuntaisinkin ja ovat sitä mieltä, että duunarin saa työnantaja vaikka riisua alasti. Vaikka ihmistä ei tarpeeksi kohdata, halutaan vielä kehittää virtuaaliyhteiskuntaa: ministeri Lindén haluaisi ekaluokkalaisílle tietokoneet reppuun oppikirjojen sijaan.
Meidän on vastuu siitä, miten lapsemme kasvavat. Mietimme usein, miten voimme vielä tukea toisiamme, oppia nauramaan, katkaista kiireemme, murskata oravanpyörämme ja nostaa pitkästä aikaa suomalainen yhteisöllinen sisu ja pelihenki jälleen pintaan. Muistaa aikaa, jolloin solidaarisuus ei ollut mikään kirosana.
Unohtuiko jotain?
24.2 kuulin, että hallitus nosti vanhuuseläkkeen alarajan 65 vuoteen.
Isosiskot kulkevat ponchossa ja kuuntelevat Beatlesia tai Joan Baezia.
Pankeilla on kultapossukerhoja ja maapallokerhoja. Saan maapallon. Tilinumeron muistaa vielä ulkoa, samoin puhelinnumerot. Telkkarissa on kaksi kanavaa sikäli, kuin on kakkosantenni. Tai televisio. Mainos-TV on ostanut Yleltä ohjelma-aikaa. Ruutuun lentää pöllö oksalle ja iskee silmää. Mahtavia elokuvia tulee, kuten Kummisetä ja Sergio Leonen spaghettiwesternit. Texas Instruments myy jättimäisiä "taskulaskimia". Matikka helpottuu. Koulussa on oranssit tai kirkkaankeltaiset lautaset ja liian usein kesäkeittoa. Kanaviillokki on hyvää. Päivänavaukset ovat useimmiten uskonnollisia tai viittaavat edistyksellisesti Tansaniaan tai muille nälkäalueille. Sammy Babitsin kuolee kolarissa ja Vietnamin sota päättyy. Ope antaa vapaata joko silloin, kun Helena Takalo voittaa tai viimeistään miesten viestin jälkeen. Viren juoksee kesällä, ja silloin onkin vapaata. Vesillä yleisin perämoottori on Tohatsu tai Johnson tai Evinrude, mutta meillä on pätkyttävä British Seagull. Sukset ovat lasikuitua Falunin kisojen jälkeen.
Vielä on taloja, joissa juokseva vesi juostaan kaivolta tai ohivirtaavasta joesta. Huoneissa lämpenevät kakluunit. Ikkunoiden väleihin laitetaan tulitikkurasioita imemään kosteutta.
Lapualla räjähtää patruunatehdas ja Virroilla palaa vanhainkoti. Espanjassa, Italiassa ja Saksassa on kotikutoisia terroristeja. Väitetään Neuvostoliiton tukevan niitä. Mainos-TV:ssa on Cannon ja Rikas, rakas, köyhä, varas. Falconetti on vaarallinen mies! Sen näkee vain naapurissa, jos ei ole kakkosantennia ja jos saa olla niin myöhään ulkona. Tuskin saan. Kahden kerroksen väkeä ja Niilin lähteillä katsotaan.
Bay City Rollers -fanit ovat huvittavia. Hurriganes saa pikkutytöt sekaisin, vaikka kukaan ei tiedä, mitä "Get on" tarkoittaa. Elvis kuolee, ilmeisesti Johnny Rottenia kuunneltuaan. Tai Abbaa. Tai Pink Floydia.
Murrosiän tullessa pitää valita joko punkkarirokkimeininki Pelle Miljoonan, Eppu Normaalin ja Maukan följyssä tai oltava diinari. No, onhan sitä modseja ja muita. Suurin osa meistä pysyy ihan tavallisina hämyinä, on farkut ja pipo. Kahviloissa saa polttaa. Flipperiin menee markkoja, mutta vielä on viidenkymmenen pennin pajatsoja.
Sähkökirjoituskoneet yleistyvät, ja niihin saa korjausnauhaa. Jippii! Laitan Puolan Solidaarisuus-liikkeen logon seinälle. Stuidut kirjottavat kaksi otsikkoainetta ja opiskelevat joko lyhyen tai pitkän matikan. Kauppaopistossa on laulun mukaan parhaat naiset. Reagan tulee presidentiksi, koska Mondale on liian fiksu vielä siihen aikaan. Kekkonen tulee samalla kykenemättömäksi, ja meille tulee Manu.
Diskomusa alkaa vallata eetterit. Nyt tanssitaan Duran Duranin, Human Leaguen, Michael Jacksonin tai Princen tahdissa. Vielä joku jaksaa AC/DC:ta ja Iron Maidenia ja varmaan käyttää piriäkin. Jossakin soi Billy Idol, Depeche Mode, Eurythmics, ja The Sugarcubes. Diskoissa ja yökerhoissa levylautasilla pyörivät Bad Boys Blue, Bananarama, Madonna, Modern Talking ja Pet Shop Boys. Van Halen, Def Leppard, Guns N' Roses, Mötley Crüe, Pantera, Twisted Sister, W.A.S.P. ja Whitesnake, Napalm Death, Anthrax, Exodus, Kreator, Megadeth, Metallica, Sepultura, Slayer ja Testament. Ja Bon Jovi, Toto, Europe, Dire Straits ja U2.
Tässä välissä pojat käyvät armeijan eivätkä keskeytä. He ryömivät ja konttaavat, elleivät pääse venäläisen kaluston (Zil, BMP-1, BTR-60, Gaz, T-55. Mig-21 jne.) kyytiin. Sivarien vakaumus testataan kuulusteluissa. Kukaan ei syö masennuslääkkeitä ellei ole umpihullu. Pieni vitutus kestetään kyllä, kun ei liikoja vaadita.
Meidän oma Andymme, Hulkon Antti Pelkosenniemeltä vai mistä se tuli, sanoo menevänsä eläkkeellä myymään persettä Amsterdamiin. Tytöillä Helsingissä on solariumrusketus ja otsapanta. Pojat haluaisivat olla Schwartzeneggereita. Adidas on urheilijoiden mielestä paras lenkkari mutta tytöt uskovat Reebokiin, kun se on in. Lacoste, Hugo Boss ja Levi´s alkavat käydä lompakolla. Sinkkubaareja kaivataan. Työelämä alkaa juppiajan kynnyksellä. Talous kuumenee, mutta nuori jää heti junasta - mistä saisi edes kohtuuhintaisen vuokrakämpän?
Henkilökohtainen PC tekee lisää kiirettä ja lisää paperisaastetta. Kaikesta tekstistä tehdään tuloste, ja tekstiä tuotetaan enemmän. Metsää kaatuu.
SKOPin johtaja Ali-Melkkilä ampuu itsensä, kukaan ei kuuntele hänen tuntojaan, Wegelius toimii vielä vuoden kuin peluri, joka luulee uudella satsauksella voittavansa rahat takaisin. Lopulta asioita ei voi peitellä. Jo halpenee asunto, mutta on lama. Neuvostoliitto hajoaa. Saksat yhdistyvät. Persianlahdella soditaan samalla, kun ensimmäiset meistä tekevät jo konkursseja tai saavat kenkää. Estonia uppoaa. Suomi lähestyy EU:ta. South Park ja Simpsonit kertovat jostakin. Yhdysvalloissa kehitetään "onnellisuuspilleri" Prozac, jota aletaan myydä Suomessa nimellä Seronil. Niitä kehitetään lisää.
Kännykät yleistyvät. Ensimmäiseni on isompi kuin walkietalkie, mutta ne pienenevät. Operaattori mainostaa, että pitää olla kaiken aikaa kaikkien kanssa nyt ja aina. Useimmat menevät retkuun, ja alkavat nakertaa hermojaan olemalla entistä vähemmän vain itsensä kanssa. Moni tekee puhelinyhtiön osuustodistuksella ison tilin. Minäkin.
Työpaikoilla puhutaan konsulttikieltä. Tehdään nelikenttäanalyysia ja mietitään missioita ja visioita. Yhä useampi alkaa olla sitä mieltä, että koko touhu on oikeasti pelkkää hevonpaskaa.
Meillä on ollut KELA:n äitiyspakkauksissa samanlaisia potkupukuja lapsille. Ensimmäisistä lapsistamme alkaa tuosta puvusta päästyä tulla hiphoppareita, ja Suomi onkin ainoa maa, jossa valkoinen lapsi matkii mustaa kulttuuria.
World Wide Web kehitetään Cernissä, ja se alkaa huolehtia lasten kasvatuksesta television sijaan. Kun lapset ovat toisella kymmenellä, he eristyvät omaan huoneeseensa mutta pääsemme helpolla, koska meille markkinoidaan ajatusta siitä, että aikuisten oikeudet ovat tärkeitä ja nyt pitää toteuttaa itseään. Emme huomaa mitään vaikka kävelisimme putkipommien yli. Ben Furmanista tulee suosittu, koska hän vapauttaa vanhemmat syyllisyydestä. Samalla pitkistä terapioista luovutaan eikä lasten ja nuorten psykiatriaa tarvitse kehittää. Huostaanopettujen määrä räjähtää. Yli 20% lapsista on vakavassa syrjäytymisvaarassa mutta kunnallisiin kouluihin kohdistetuissa Pisa-tutkimuksissa mitataan eduksemme keskinkertaisuudessa onnistumista.
Diana kuolee.
Perhe menettää asemansa yhteiskunnallisena yksikkönä. Parissasadassa tuhannessa perheessä on vain äiti, jonka pitäisi jaksaa kaikki. Pojat eivät enää kestä armeijaa, perusturvallisuus puuttuu. Alkoholinkulutus on tähtitieteellistä. Kukaan ei enää hiihdä, ainakaan puhtaasti. Alamme vaatia yhteiskunnalta suorituksia, mitä lapsiimme tulee. Tarhasta eteenpäin pitäisi tapahtua jonkinlaisia käytös- ja oppimistuloksia kotoisan nettipedagogian vastapainoksi. Keskiluokan vanhemmat menevät Facebookiin ja otattavat itsestään kuvia sivulta ja edestä. Heidän lapsensa ovat kaikkein yksinäisimpiä.
Nousukautena saamme uuden sodan Irakiin, mutta sosiaalivaltio on riisuttu eikä se enää palaa. Kvartaalikapitalismi ja kilpailukyky ei salli satsauksia. Silti sosiaali- ja terveysmenot räjähtävät kuntien hallinnasta. Väki vanhenee ja sairastaa. Verotuotto ei riitä. Keski-ikämme hyvässä alussa saamme uuden taantuman. Esikoisemme tulee ylioppilaaksi tai menee yläasteelle. Yritämme ottaa opiksi tästä kaikesta. Olemme osaksi ylipainoisia, kaljaholisoituneita ja ylikuormitettuja. Työelämä on huonontunut hirveästi. Monet kulkevat eteenpäin lääkkeiden avulla kuin huumatut hirvet. Pessimismiämme lisää maapallon väsymys, ilmastonmuutos - ja me olemme suurin kuluttajasukupolvi.
Porvarit haluavat kauppojen olevan auki sunnuntaisinkin ja ovat sitä mieltä, että duunarin saa työnantaja vaikka riisua alasti. Vaikka ihmistä ei tarpeeksi kohdata, halutaan vielä kehittää virtuaaliyhteiskuntaa: ministeri Lindén haluaisi ekaluokkalaisílle tietokoneet reppuun oppikirjojen sijaan.
Meidän on vastuu siitä, miten lapsemme kasvavat. Mietimme usein, miten voimme vielä tukea toisiamme, oppia nauramaan, katkaista kiireemme, murskata oravanpyörämme ja nostaa pitkästä aikaa suomalainen yhteisöllinen sisu ja pelihenki jälleen pintaan. Muistaa aikaa, jolloin solidaarisuus ei ollut mikään kirosana.
Unohtuiko jotain?
24.2 kuulin, että hallitus nosti vanhuuseläkkeen alarajan 65 vuoteen.
Piipahdin katsomaan kalastusjuttuja,mutta täällähän on asiaakin:-)
VastaaPoistaSaman ikäluokan edustajana voisi noihin lapsuusmuistoihin lisätä vaikka:
- Majavanhäntäinen karvahattu lapsilla a´la Davy Crockett.
-Step-limonadi.Appelsiinin makuinen ja hiilihapoton.Niin paljon parempaa,voi kun vielä saisi.
-TV-mainokset,jotka soivat vieläkin päässä:"Ajatar on Forumissa,auki joka päivä kello kahdeksaan..." tai "SiriPiri pirteydeksi,SiriPiri hedelmäsokeri"
-Trip-mehut olivat kolmion muotoisissa pakkauksissa.Ei ollut logistiikkaa vielä mietitty:-)
-Ja pajatsoja oli myös 20 pennin versiot
- Vähän myöhemmin TV:ssä löi itsensä läpi Robin Williams avaruudesta tulleena Nano-Nano-hokijana(mikähän oli sarjan nimi,Ystäväni avaruudesta?) ja Onnen Päivät ja varsinkin Fonzie oli kova juttu.
- Ja sitten vihdoin radiossa alkoi Rockradio.Se oli taivas,ei tarvinnut enää kuunnella pelkästään Nuorten Sävellahjaa tai Radio Luxembourgia kuullakseen rockia!Samoin radiossa Tapani Ripatti yritti opettaa kuuntelemaan diskoa ja Anneli Tempakka yritti suojella meitä kaikelta kivalta...
Hei Ihan(aSika,
VastaaPoistaHuomasin vasta nyt käydä täällä menneisyydessä. Juttusi täydentää keski-iän vuodatusta mukavasti. Voi hyvin!
Wäinö