Kuumana viikonloppuna, sunnuntaista maanantaihin 31.5-1.6, ajeltiin poikien kanssa luodolta luodolle. Tukikohtana oli Stora Svartö ja jigailemassa käytiin pisimmillään Rönnskärin kupeella. Rönnskärissä joku äijä kiikaroi tykin päällä perheen hyppiessä kankaalla. Yliopiston lintumies? Luotsi? Muilla sinne ei juuri ole asiaa. Samaten poliisivene rantautui sinne, ja neljä virkapukuista lähti kävelemään ylös kalliota. Mitään välttämätöntä asiaahan poliisilla ei ole Puolustusvoimien saareen ja siviilit häätäisi pois Mäkiluodosta tuleva partiovene. Taisivat mennä vain tutustumaan saareen.
Nukuimme Fjällrävenin tunneliteltassa saaren eteläsivulla. Komea "mökkinäkymä". Illalliseksi jouduimme tyytymään paistettuun kabanossiin ja voileipiin.
Seuraavana aamuna olimme jo kahdeksalta ottamassa vastaan ruotsinlaivoja, jotka tulevat sisään Rönnskärin pohjoispuolelta. Seisoimme luodolla katsomassa, miten aallot huljuttavat kiviä. Harmi, että kamera puuttui. Olisin luodon korkeimmalta kohdalta saanut hyvän kuvan siitä, miten pienet pojat seisoivat luodon nokassa, kun iso laiva tulee hetken suoraan kohti ja toinen perässä juuri kääntyy ränniin. Siinä kohtaa tehdään niin tiukka mutka, että iso kelluva hotelli kallistuu. Huomasimme, että Vikingin Gabriella teki isommat aallot: pienempi alus meni lujempaa siinä kapeikossa. Serenade pisti puita uuniin sitten suoralla.
Aurinko paistoi hurjasti. Piti rasvata pojat hyvin 30-kertoimisella Nivealla. Uimassakin pojat kävivät. Lopulta saimme mato-ongella ainoat saaliimme: pojat onkivat kolmipiikkejä ja särkiä Porkkalan kaupan laiturissa samalla, kun minä pakkasin tavaroita autoon.
Tätä kirjoittaessa on jo kylmempää ja sateista. Maanantaina iltapäivällä saaresta pois tullessamme oli 28 astetta lämmintä.
Nukuimme Fjällrävenin tunneliteltassa saaren eteläsivulla. Komea "mökkinäkymä". Illalliseksi jouduimme tyytymään paistettuun kabanossiin ja voileipiin.
Seuraavana aamuna olimme jo kahdeksalta ottamassa vastaan ruotsinlaivoja, jotka tulevat sisään Rönnskärin pohjoispuolelta. Seisoimme luodolla katsomassa, miten aallot huljuttavat kiviä. Harmi, että kamera puuttui. Olisin luodon korkeimmalta kohdalta saanut hyvän kuvan siitä, miten pienet pojat seisoivat luodon nokassa, kun iso laiva tulee hetken suoraan kohti ja toinen perässä juuri kääntyy ränniin. Siinä kohtaa tehdään niin tiukka mutka, että iso kelluva hotelli kallistuu. Huomasimme, että Vikingin Gabriella teki isommat aallot: pienempi alus meni lujempaa siinä kapeikossa. Serenade pisti puita uuniin sitten suoralla.
Aurinko paistoi hurjasti. Piti rasvata pojat hyvin 30-kertoimisella Nivealla. Uimassakin pojat kävivät. Lopulta saimme mato-ongella ainoat saaliimme: pojat onkivat kolmipiikkejä ja särkiä Porkkalan kaupan laiturissa samalla, kun minä pakkasin tavaroita autoon.
Tätä kirjoittaessa on jo kylmempää ja sateista. Maanantaina iltapäivällä saaresta pois tullessamme oli 28 astetta lämmintä.
Kommentit
Lähetä kommentti