Vartiokylän lahti - Tammisalo 11.7. - 12.7.

Lähtö klo 19 Puotilan venekerhon rampilta. Puolipilvistä, ilman lämpötila noin 15. Muutama voileipä mukana ja iso pullo vettä. Rentoutumista varten hiukan Mac Barenia ja iltapiipuksi Oldenkott Derby ja siihen Germain´s Special Latakia Flake.

Hiljaista. Ilta tummui nopeasti. Vaikka oli lauantai-ilta, juuri ketään ei näkynyt vesillä. Lama? Sekö, että helteitä ei ole? Nythän on loma-aika.

Puotilan venekerhon rannasta aina Härkäsaareen asti ei ollut nypäystäkään. Ajoin huvimajan ohi kaislikon reunaa ja käänsin sitten kurssin suoraan Tammisalon suunnassa näkyvän vesitornin ja Vartiosaaren kärjen väliin. Ensimmäinen oli kiinni kolmessa minuutissa, sitten toinen. Toinen oli mittakala.

Olin saanut kutsun poiketa tutun huvilalla Vartiosaaressa, joten suuntasin uistelureitin sinne. Perhe oli ruokailupuuhissa, ja minulle tarjottiin aivan mielettömän hyviä paistettuja kesäkurpitsoita. Olin kyllä jo syönyt, mutta enpä kadu onnistuneen ruoan maistamista. Joimme teetä ja vaihdoimme muutaman ajatuksen. Sitten oli aika lähteä taas merelle ja antaa talon elää tavallaan, vaikka paljon olisi ollut puhuttavaa.

Kaikki uudet tapahtumat olivat edelleen selällä Vartiosaari - Tammisalo - Härkäsaari. En lähtenyt lainkaan Härkäsaaren liepeille ja ohi enää.

Veneessäni ei ole valoa, joten aivan pimeän rajamailla lähdin salmesta ulos ja etsimään tyhjää luotoa. En ollut ottanut telttaa, mutta retkiriippumatto asentuu minuutissa ja makuupussi riittää heinäkuussa.

Iltayöstä istuin tuijotellen pimeään. Mistään ei kuulunut ääniä. Itikoita ei ollut.

Isoa sadeviittaa tarvitsin yöllä. Levitin sen koko asumuksen yli "tilapäistarpooniksi". Muutaman kerran tuli vaatimaton kostea laahus paikan yli. Ei mitään isompaa. Nukuin yhdeksään. Nukuin hyvin.